Medibothnia

Medibothnia-hankkeen konseptisuunnitelma

11.6.2010

Taustatiedot

Medibothnia-hankkeen päämiehet, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri, hyväksyivät helmikuussa 2009 Medibothnia-hankesuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on luoda malleja ja edellytyksiä alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikölle, joka tulee sijaitsemaan Vaasan Palosaaressa. Ensisijaisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen sillä tavalla, että luodaan edellytykset OY Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:n ja Yrkeshögskolan Novian järjestämien koulutusten fyysiselle ja sisällölliselle yhteistyölle.  Kehittämistyö tapahtuu osittain ammattikorkeakoulujen oman opetus- ja tutkimustoiminnan sisällä sekä osittain yhteistyökonseptin kehittämisen kautta, jolloin eri toimijat tuovat osaamistaan kehittämistyöhön sekä toiminnan aloitusvaiheessa, että varsinaisen toiminnan yhteydessä.

Fyysiset puitteet toiminnalle luo Svenska Österbottens förbund för utbildning och kulturin omistamat kiinteistöt tontilla 905-16-15-4. Kiinteistöt ovat tällä hetkellä Yrkesakademin i Österbottenin ammattikoulutuksen käytössä. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur suunnittelee muuttavansa ammattikoulutuksen Kampus Kungsgårdenille Vanhaan Vaasaan syksyllä 2012, jolloin tilat vapautuvat kokonaisuudessaan muulle toiminnalle. Nykyisten kiinteistöjen rakennuspinta-ala on 16.471 neliömetriä (huoneistopinta-ala 14.661 neliömetriä). Tontin pinta-ala on 21.852 neliömetriä ja jäljellä oleva rakennusoikeus noin 4.500 rakennusneliömetriä. Erillisiä neuvotteluja käydään tulevista kiinteistön omistussuhteista.

Prosessi on hankesuunnitelmassa muotoutunut viiteen eri vaiheeseen (tunnustelu, esiselvittely, selvittely, valmistelu ja toteuttaminen). Selvittelyvaihe, joka muun muassa sisältää vision konseptimallin valinnasta, on suunnitelman mukaan oltava valmis 30.4.2010. Ohjausryhmä on myöhemmin päättänyt, että konseptimallin valinta tulee tapahtua viimeistään kesäkuussa 2010.

Konseptin kehitys

Konseptin kehitysprosessi on vuosien 2009 ja 2010 aikana tapahtunut useiden toimintamuotojen avulla:

Hankeorganisaation konseptiryhmä koostuu Vaasan sairaanhoitopiirin, Vaasan kaupungin, Pohjanmaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueen sekä ammattikorkeakoulujen edustajista. Konseptiryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Ohjausryhmä joka koostuu päämiesten, ammattikorkeakoulujen ja Pohjanmaan liiton edustajista, on keskeinen toimija kehittämistyössä. Ohjausryhmä on tähän mennessä kokoontunut yhdeksän kertaa. Referenssiryhmä edustaa pääasiallisesti päämiesten sekä ammattikorkeakoulujen johdon päätöksentekotasoa. Lisäksi mukana on Pietarsaaren seudun ja Eteläpohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon organisaatioiden edustajia.

Tiedon keruu

Syksyn aikana toteutettiin kartoitus kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kartoitus tehtiin alueellisella ja paikallisella tasolla sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joihin vastasivat Pohjanmaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen johtavat viranhaltijat. Sama kysely tehtiin myös ammattikorkeakoulu Novian ja Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:n sosiaali- ja terveysalan henkilöstön parissa. Vastauksia saatiin yli 50. Syksyn aikana toteutettiin myös niin sanottu ”call for paper” prosessi. Valtakunnallisen tason asiantuntijoille ja päätöksentekijöille lähetettiin pyyntö näkökannoista, koskien sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin tulevaisuuden kehitystrendejä. Pyyntö johti 15 vastaukseen. Kevään 2010 aikana on yllämainitun perusmateriaalin perusteella tehty niin sanottu fokusryhmähaastattelu alueen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Haastatteluja on tehty K5 alueella – Rannikko Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä, Vaasa-Laihia-Vähäkyrö yhteistoiminta-alueella, Mustasaari- Oravainen-Vöyri-Maksamaan alueella ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa.

Työryhmät

VAMK:in ja Novian yhteiset työryhmät ovat kevään 2010 aikana työskennelleet eri teemojen parissa, tavoitteena on ollut luoda perusta yhteisille koulutusmuotojen kehittämiselle. Työryhmät ovat olleet samaa mieltä siitä, että ainakin neljän osa-alueen sisältöä tulee kehittää moniammatillisesti. Näitä osa-alueita ovat vanhustenhoito, perhetyö, mielenterveys- ja päihdetyö sekä maahanmuuttaja-asiat.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Yhteistyötä on luotu SONet BotNIAn (Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, Etelä- ja keskipohjanmaa), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vaasan yksikön ja BoWerin (Pohjanmaan hyvinvoinnin tutkimus ja osaamiskeskus) kanssa. Medibothnia-hankkeen edustaja on ollut mukana BoWerin ohjausryhmässä keväästä 2010 lähtien, myös BoWerilla on asiantuntijaedustaja Medibothnia-hankkeen ohjausryhmässä. BoWerin ja THL:n kanssa on käyty useita keskusteluja. Medibothnian, BoWerin ja THL:n edustajat tapasivat toukokuun loppupuolella ja konkretisoivat tulevaa yhteistyötä. THL:n Vaasan yksikön erikoisvastuualueen piiriin kuuluu mielenterveys- ja päihdetyö sekä maahanmuuttaja asiat. THL:n intressinä on muun muassa kehittää moniammatillista mielenterveystyönkoulutusta johon kuuluisi psykiatria, sosiaalihuolto ja terveydenhoito. BoWer näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen osallistua tutkimus- ja kehittämistyöhön ennen kaikkea silloin, kun kysymyksessä on muutosten ja johtajuuden johtaminen. BoWer verkosto on myös kiinnostunut osallistumisesta tutkimustyöhön koskien eri interventioiden arviointia ja vaikuttavuutta. Gerda-hanke on kevään 2010 aikana kutsunut Medibothnia-hankkeen edustajan muutamaan verkostokokoukseen, joissa on keskusteltu tulevasta yhteistyöstä.

Syksyn 2009 aikana tehtiin yhteistyötä VASEK:in kanssa. Hyvinvointialan yrittäjille järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta, ajatuksena mahdollisten yritysten perustaminen Medibothnia-konseptin puitteissa. Hankkeen tavoitteita on markkinoitu ja niistä on keskusteltu Pohjanmaan hyvinvointisektorilla toimivien eri toimijoiden kanssa.

Asiantuntijaluennoitsijat ja opintokäynnit

Hankkeeseen on kutsuttu asiantuntijaluennoitsijoita valaisemaan hyvinvointialan kehitystrendejä. Joulukuussa 2009 järjestettiin luennointi- ja keskustelutilaisuus, jossa professori Erkki Vauramo, Helsingin teknillisestä korkeakoulusta luennoi. Vauramo piti luennon teemasta ”Hur kommer det åldrande samhället att klara sig?”, Kuinka ikääntyvä yhteiskunta tulee pärjäämään? Kevään 2010 aikana on järjestetty kaksi luennointi- ja keskustelupäivää, joissa professori Lars-Ove Dahlgren, Linköpingin universitetistä, luennoi teemasta ”Interprofessionellt lärande”, moniammatillinen oppiminen. Syyskuussa hankkeessa järjestetään kehittämispäivä. Dosentti Seppo Helakorpi on kutsuttu asiantuntijaluennoitsijaksi aiheenaan ”Koulun toimintakulttuurin kehittämishaasteet ja uudistuva opettajuus”. Opintokäyntejä on tehty Satakunnan ammattikorkeakouluun ja Porin opetusterveyskeskukseen sekä Veldhof Service Centeriin ja Orbis Medical Centeriin Hollantiin.

Medibothnia Konsepti

Yllämainitun perusteella konkretisoituu seuraavanlainen konsepti Medibothnian toiminnalle:

Ammattikorkeakoulujen oma koulutustoiminta

Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää ja muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa korkeakoululaitoksen (L 351/2003).  Laki määrää ammattikorkeakoulujen tehtävät 4§:

”Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.”

Lain mukaan ammattikorkeakoululla on kolme tehtävää:

1. antaa työelämän vaatimuksiin ja tutkimukseen perustuvaa koulutusta sekä antaa aikuiskoulutusta työelämäosaamisen vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi
   
   
2. harjoittaa opetusta tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä
   
   
3. harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä

Tässä kohdassa laki on hyvin selkeä, nimittäin että ammattikorkeakoulujen tulee tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja huomata työelämässä tapahtuva kehitys ja sen mahdolliset muuttuneet tarpeet. Jotta ammattikorkeakoulut palvelisivat aluetta, opetussuunnitelmat tulee kehittää läheisessä yhteistyössä työelämäedustajien kanssa. Opetussuunnitelmat ovat välineitä, jotka voivat muuttua sen myötä kun työelämän tarpeet ja alue muuttuu. Yksi tärkeä kysymys, johon haetaan vastausta, on seuraavanlainen: Mitkä ovat ne vahvuusalueet, jotka laitetaan etusijalle Medibothniassa?  Alueen erityiset tarpeet tulee olla lähtökohtana ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Vuoropuhelua lähiyhteiskunnan ja työelämän kanssa tulee tehostaa, jotta tähän tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan. Soveltava tutkimus ja kehittäminen tulee lähteä todellisista työelämän tarpeista. Soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen tarkoitus on tukea opetusta ja työelämää sekä pitkällä tähtäimellä, että myötävaikuttaa alueelliseen kehitykseen. Näihin tavoitteisiin päästäksemme, tulee ammattikorkeakoulujen pyrkiä luomaan strategista kumppanuutta yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Edellytys tälle on kasvava yhteistyö yliopistojen, hoitoyksiköiden, verkostojen, etujärjestöjen, toisen asteen koulutuksen ja alueen kuntien kanssa.

Konseptin puitteissa on yhteistyöverkosto Botnia Welfare:in (BoWer) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vaasan yksiön kanssa vahvistunut. Kartoituksessa (Hilli 2010) nousi hyvin vahvasti esille tarve kehittää johtajuutta. Medibothnialla ja BoWerilla on yhteinen intressi kehittää johtajuutta ja sitä, kuinka muutosta johdetaan. BoWerilla on asiantuntemusta alalta ollessaan kytkettynä Vaasan yliopiston humanistiseen yksikköön. Yhteistyö voi myös kehittyä koskemaan Åbo Akademin, sosiaalitieteiden laitosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan yksiköllä on tehtävänään kehittää asioita, jotka liittyvät mielenterveyteen, päihteisiin ja maahanmuuttajiin. Ajatus hyvinvointikeskuksesta on saanut jalansijan eri verkostoissa ja Vaasan kaupungissa. Seuraava askel on tutkimusrahoituksen hakeminen, jotta voidaan selvittää, kuinka hyvinvointikeskus hahmotetaan. Yksi tavoitteista on mielenterveys- ja päihdetyön koulutuksen vahvistaminen. Suunnitelmissa on käynnistää moniammatillinen koulutus johon sekä psykiatria, sosiaalihuolto ja terveydenhuolto sisältyvät. Näiden alojen osaamista voitaisiin vahvistaa hyödyntämällä peruskoulutuksessa sitä osaamista, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on. Sosiaalityön maisterikoulutus voisi luonnollisella tavalla linkittyä hyvinvointikeskukseen. Hyvinvointikeskus voisi tarjota moniammatillista työharjoittelua, tutkimusta ja kehittämistä. Sosiaalityön maisterikoulutus vaati kestävämmän ratkaisun ja enemmän yhteistyötä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston (Chydenius instituutti) ja Åbo Akademin kanssa. Sekä Novian että VAMK:in perustutkintoon johtava koulutus että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus voitaisiin liittää hyvinvointikeskukseen.  Koulutuksen lisäksi olisi tarkoitus tehdä tukimusta ja kehittämistyötä hyvinvointikeskuksen puitteissa. Nyt on jo suunnitteella yhteistyöhankkeita muun muassa maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisen parantamiseksi.

VAMK ja Novia ovat oikeudellisesti erillisiä (osakeyhtiöitä) ja toiminnat tapahtuvat kielellisellä perustalla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa. VAMK:in omat tilatarpeet ovat alustavan tilatarveselvittelyn perusteella 4.375 rakennuspinta-ala neliömetriä ja Novian 5.625 rakunnuspinta-ala neliömetriä, yhteensä noin 10.000 rakennuspinta-ala neliömetriä. Opetustiloihin sisältyvät teorialuokat, kliiniset, käytännön- ja IT-tilat. Tämän lisäksi laskelmaan sisältyvät tukipalvelujen tarvitsemat tilat sekä yleiset tilat.

VAMK:lla on 600 opiskelijaa ja henkilökuntaa 37. Novialla on 600 opiskelijaa ja henkilökuntaa 50. VAMK:in omat tilatarpeet ovat 7,3 neliömetriä opiskelijaa kohden ja Novian 9,4 neliömetriä opiskelijaa kohden.

Tavoitteena tulee olla omien tilatarpeiden minimoiminen, koska aikomuksen on luoda vuorovaikutteinen elävä oppimisympäristö sekä ammattikorkeakoulujen että konseptissa mainittujen muiden toimijoiden kesken. 

Kehittämisvastuu:
-toiminta: VAMK, Novia, Medibothnia
-tilat: VAMK, Novia arkitekti, tekninen konsultti

Ammattikorkeakoulujen yhteinen konseptikehitys ja tilankäyttö

Konseptitavoite rakentuu tilojen yhteiskäytön maksimoimiselle. Osaksi taloudellisista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että yhteiskäyttö lisää kontakteja sekä opiskelijoiden että kummankin yksikön henkilökunnan kesken, antaa isommat mahdollisuudet korkealaatuisten varusteiden hankintaan, luo paremmat mahdollisuudet ulkoisten asiantuntijoiden yhteiskäyttöön sekä luo potentiaalisesti lisää luovia kehittämis- ja kieliympäristöjä.

Kartoituksessa (Hilli, 2010) nousi esiin tarve vahvistaa kliinistä osaamista. Kliininen osaaminen on hyvin laaja käsite, joka vaatii jatkoselvittelyä. Jotta kliinistä osaamista pystyttäisiin vahvistamaan, tarvitaan hyviä oppimisympäristöjä, yhteistyön lisäämistä sairaanhoitopiirin ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Konseptin tavoitteena on luoda eläviä oppimisympäristöjä ja korkeateknologisia simulointioppimisympäristöjä, joissa opiskelijat kummastakin kieliryhmästä voivat tehdä osan käytännön harjoittelustaan. Käytännön harjoittelun tulisi sen lisäksi olla moniammatillista. Ammattilaiset voivat myös hyödyntää korkeateknologista simulointioppimisympäristöä jatkokoulutuksessa. Yhtenä tavoitteena on järjestää jatkokoulutusta ammattilaisille, jossa he yhdessä opiskelijoiden kanssa voivat harjoitella käytännön tilanteita. Näissä harjoituksissa tapahtuisi niin sanottu ”sukupolvien välinen oppiminen”, niin sanottu tietojensiirto sukupolvelta toiselle.  Elävien oppimisympäristöjen luominen merkitsee paradigman muutosta. Käytäntö ja opiskelijoiden oppiminen on keskipisteenä.  Opiskelijat voivat harjoitella rauhallisessa ympäristössä ja harjoitella tärkeää ihmisten kohtaamista, kommunikoida ja tavata ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita. Kontakti eläviin ihmisiin vahvistuu. Tämä merkitsee paradigman muutosta koskien opettajan työtä ja pedagogiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppimisesta tulee enemmän opiskelijakeskeistä, kun heidät siirretään luokkahuoneesta tositilanteisiin.

1990-luvulla opettaja oli itsenäinen aineenasiantuntija, jonka tehtävänä oli opettaa ainetta ja sen jälkeen varmistaa että tieto oli mennyt perille. 2000-luvulla opettaja sai monia muita tehtäviä monipuolisen asiantuntijan ja tiedonjakajan lisäksi, kuten työelämäkontaktien luomisen sekä suunnittelu ja kehittäminen. Vuonna 2010 opettajan työtä kuvaa se, että hän on asiantuntijayhteisön jäsen. Opettaja ohjaa opiskelijoita sen sijaan että hän jakaisi tietoa. Opettajasta on tullut työelämän kehittäjä ja yhteiskuntavaikuttaja.  Työtehtävät ovat paljon enemmän monitahoisempia kuin aikaisemmin (Auvinen 5.11.2009).

Konseptissa on määrätietoinen tavoite luoda opiskelijakeskeisempiä oppimisympäristöjä ja menetelmiä. Tämän arvomaailman tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. Novian ja VAMK:n henkilöstön tulisi olla hyvin sitoutettu siihen. Tämä pedagoginen filosofia ja arvomaailma tulee näkyä arkkitehtuurissa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tavanomaisten luokkahuoneiden tarve pienenee. Erilaisten kokoontumispaikkojen ja ryhmätilojen tarve sen sijaan lisääntyy. Tämä vaatii myös hyvin kehitetyn IT-teknologian sekä kirjaston ja median käyttömahdollisuudet.

Alustavassa tilatarveselvittelyssä on todettu että seuraavat tilat voisivat olla yhteiset: perushoitotyön luokat, ensiapuluokat, leikkaussali ja huuhteluhuone (792 neliömetriä), taide ja luovien aineiden luokat (100 neliömetriä), auditorio (200 neliömetriä), teorialuokat (360 neliömetriä), aula tietokoneineen (75 neliömetriä), konferenssihuone (57 neliömetriä) ja voimistelusali (400 neliömetriä). Yhteiset tilat ovat näiden alustavien laskelmien mukaan yhteensä 2.580 neliömetriä. Kokonaisbruttopinta-ala on, sekä omat että yhteiset koulutustilat yhteen lukien, 12.580 neliömetriä. Jäljellä oleva pinta-ala muulle toiminnalle olisi noin 3.900 bruttoneliömetriä tai noin 3000 nettoneliömetriä.

On sekä konseptikehityksen että todennäköisesti myös molempien ammattikorkeakoulujen taloudellisen intressin mukaista, että tilojen yhteiskäyttöä voidaan lisätä ja omia tilatarpeita vähentää. Kohtuullinen tilamitoitus on 10 neliömetriä /opiskelija, mikä kokonaisen opiskelijamäärän 1.075 mukaan olisi noin 11.000 bruttoneliömetriä ja hyötypinta-ala noin 8.0000 neliömetriä. Hyötypinta-ala on esitetyn tarveselvittelyn perusteella 9.674 neliömetriä.

Kehitysvastuu:
-toiminta:VAMK, Novia, Medbothnia
-tilat:VAMK, Novia, arkkitehti, teknillinen konsultti

Toimintamuodot jotka suoraan tukevat koulutusta

Yksi konseptin päätavoitteista on luoda eläviä moniammatillisia oppimisympäristöjä. Elävät oppimisympäristöt ovat luonnollinen integroitunut osa opetusta ja ne tukevat koulutusta ja oppimista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointikeskus

Ajatus hyvinvointikeskuksen luomisesta on kypsynyt edellisen vuoden aikana. Ajatukset ovat saaneet tukea muun muassa SONet Botnialta, THL:ltä ja BoWerilta. Maisteritason sosiaalityöntekijäkoulutus voitaisiin luonnollisella tavalla sitoa hyvinvointiklinikkaan, jossa myös voidaan harjoittaa kehittämis- ja tutkimustyötä. Tämä vahvistaisi yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa, jotka vastaavat ruotsin- ja suomenkielisestä maisterikoulutuksesta. Hyvinvointikeskus-käsitteen alle mahtuu sekä sosiaali- että terveydenhuolto. Täällä käytettäisiin moni ammatillista työtapaa. Hyvinvointikeskuksessa olisi neuvola- ja tukipalvelut lapsiperheille, nuorille, aikuisille ja iäkkäille. Hyvinvointikeskus on myös luonnollinen foorumi Vaasan seudun 42 vapaehtoiselle organisaatiolle. Organisaatiot ovat olleet hyvin kiinnostuneita oman toiminnan sijoittamiselle Palosaaren Kampukselle.

Eläviä oppimisympäristöjä, kuten Terveyskioski tai Walk in center eri iässä oleville ihmisille, olisi luotavissa hyvinvointikeskuksessa yhteistyönä Novian, VAMK:in ja muiden kiinnostuneiden kanssa. Terveyskioskissa voitaisiin tarjota terveyttä edistäviä palveluja ja pieniä hoitotoimenpiteitä. Voitaisiin kehittää päiväkeskus ikääntyville ja seniorineuvola lähiyhteistyössä ”Äldrecentrumin” ja Ikäkeskuksen kanssa. Avoin päiväkoti ja kahvilatoimintaa voitaisiin kehittää tukemaan lapsiperheitä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Näissä elävissä oppimisympäristöissä opiskelijat voisivat tehdä osan harjoittelustaan.

Kliinisen osaamisen vahvistamiseen on selvä tarve. Voidaksemme tukea oppilaita ja vahvistaa heidän kliinistä osaamistaan sekä tarjota jatkokoulutusta työelämässä oleville, on suunnitelmissa kehittää korkeateknologisia virtuaalisia simulointioppimisympäristöjä. Opiskelijat voivat yhdessä harjoitella näissä simuloiduissa tilanteissa, mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia järjestää yhteisiä oppimistilaisuuksia, opiskelijoiden ja työelämässä olevien kesken. Tällä tavoin voidaan kehittää niin sanottua sukupolvien välistä oppimista, jossa vanhemmat työntekijät siirtävät osaamistaan nuoremmille. Tämä on yksi tapa ottaa talteen ”hiljaista tietoa”, jota vanhemmat työntekijät kantavat mukanaan ja joka häviää heidän siirtyessään eläkkeelle.

Summittainen tilatarve: 800-1000 neliömetriä

Kehitysvastuu: VAMK, Novia ja Medibothnia yhteistyössä Chydenius-instituutin, Helsingin yliopiston ja Vaasan Kaupungin kanssa.

Yrittäjyys ja palvelu

Yrittäjyyden tulee kulkea punaisena lankana läpi koulutuksen. Yrittäjyyden vahvistamiseksi kehitetään keskus palvelutuotannolle (Porissa tätä kutsutaan nimellä SOTEEKKI). Opiskelijat tuottavat sosiaali- ja terveysalan palveluja kunnille, organisaatioille ja yksityisille. Opiskelijoilla on teoreettinen osa yrittäjyyttä ja he harjoittelevat ”Sosioteekissä”. Harjoittelu on aina moniammatillista, koska mukana on eri ohjelmien opiskelijoita. Opiskelijat saavat käytännössä harjoitella yrittäjyyttä suunnittelemalla toimintaa, ottamalla yhteyttä tilaajiin, laatimalla budjetin, tuottamalla palveluja ja arvioimalla toimintaa.  Toiminta pyrkii täyttämään ne tyhjät tilat, jotka tänä päivänä on sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yksityishenkilöt voivat myös käyttää palveluja. Kaikki palvelut tuotetaan omakustannehintaan. Yrittäjyydestä tulee elävää ja opiskelijat voivat laskea ajan harjoitteluajaksi. Porissa oli kysymys 5 viikosta (6 op).

Summittainen tilatarve: 100 neliömetriä

Kehitystarve: VAMK, Novia

Julkismuotoinen toiminta hyvinvointisektorilla

Konseptin lähtökohtaa ajatellen – elävä oppimisympäristö, jossa koulutus ja käytännön toiminta ovat lähellä toisiaan - opetusterveyskeskus ja opiskeluterveydenhuolto (YTHS) voisivat sijaita samoissa tiloissa. Molemmat toiminnat tarjoavat luonnollisen kontaktin opetuksen ja työelämän välille. Ottaen huomioon sijainnin Vaasan korkeakoulukampuksen puitteissa on opiskeluterveydenhuollon (YTHS) sijainti ihanteellinen.

Opetusterveyskeskus

Pohjanmaalla ei tällä hetkellä ole opetusterveyskeskusta. Vaasan sairaanhoitopiiri on tehnyt aiesopimuksen Turun yliopiston kanssa opetusterveyskeskuksen kehittämisestä sairaanhoitopiirin alueella. Opetusterveyskeskuksen tulee voida tarjota sekä perusterveydenhuollon että hammashuollon palveluita. Opetusterveyskeskuksessa eri alojen opiskelijat tapaisivat toisiaan jo opiskeluaikana. Tämä myötävaikuttaisi lisääntyneeseen tietoon toistensa koulutuksesta jo opiskeluaikana sekä tarjoaisi tilaisuuksia harjoitella ryhmätyötä. Lääkäri-, sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö-, sosionomi- ja bioanalyytikko opiskelijat sekä röntgen ja sädehoito opiskelijat voivat harjoitella opetusterveyskeskuksessa. Yhteyttä toiseen asteen kolutukseen voidaan vahvistaa tarjoamalla lähihoitajille sekä tuleville hammashoitajille mahdollisuutta harjoitella opetusterveyskeskuksessa. Hammaslääkärikoulutus opetusterveyskeskuksessa mahdollistaisi kaksikielisen koulutuksen suuhygienisteille. Tämä tarjoaisi myös mahdollisuuksia hammaslääkäreille ja lääkäreille erikoistumiseen. Yhteistyö Turun yliopiston kanssa vahvistaisi tutkimusta, ennen kaikkea geriatrista ja hammasterveydenhuollon tutkimusta.

Summittainen tilatarve: 600-700 neliömetriä

Kehitysvastuu: Vaasan kaupunki, Vaasan sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Medibothnia, arkkitehti.

Opiskelijaterveydenhuolto

Opiskelijaterveydenhuollolla on tilat tällä hetkellä Vaasan keskustassa (Hovioikeudenpuistikko 15). Vaasan tieteellisen koulutuksen sijoitusta ajatellen ja huomioon ottaen sen, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto suurella todennäköisyydellä tullaan siirtämään sijaintikunnasta opiskelijaterveydenhuollon vastuulle, olisi opiskelijaterveydenhuollon sijoitus Palosaarelle luonteva.

Summittainen tilatarve: 400-500 neliömetriä

Kehitysvastuu: YTHS, Medibothnia, kiinteistöomistajat, arkkitehti.

Kehittämis- ja tutkimustyön toimijat

Konseptin avulla pyritään kehittämään kattavampia alueellisia tutkimus- ja kehittämisohjelmia. Kehittämis- ja tutkimustyö on nykyään hyvin hajanaista ja yhteen sovittava funktio puuttuu. Eri keskusteluissa on tuotu esille, että Medibothnialla voisi olla koordinoiva rooli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Synergististen vaikutusten vahvistamiseksi olisi hyödyllistä jos Novian ja VAMK:in tutkimus- ja kehittämistyö sijaitsisi fyysisesti lähellä toisiaan. Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston edustajat voisivat myös fyysisesti sijaita Palosaarella kytkeytyneenä hyvinvointikeskukseen, niin kuin THL:n Vaasan yksikkö. Kehittämällä klusterin toimintaa yli sektorirajojen, voitaisiin vahvistaa moniammatillisuuteen perustuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä.

Summittainen tilatarve: 300-400 neliömetriä

Kehitysvastuu: VAMK, Novia, THL, SONetBotnia, Medibothnia

Yksityiset toimijat hyvinvointisektorilla

 Hanke on kutsunut kahteen kokoukseen hyvinvointialalla toimivia yksityisiä yrittäjiä vuosien 2009/2010 aikana. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui kolmisenkymmentä yritystä, toiseen hieman vähemmän. Aikomuksena on ollut markkinoida Medibothnia-konseptia fyysisenä mahdollisuutena yritystoimintaan hyvinvointialalla. Tässä asiassa hanke on tehnyt yhteistyötä Vasek:in kanssa. Jatkuvaa markkinointia tulee tehdä silloin, kun arkkitehtivisio konseptista on esitettävissä.

Summittainen tilatarve: 500-700 neliömetriä

Kehitysvastuu: VASEK, Medibothnia, arkkitehti

Yhteenveto

Bruttopinta-alatarve yllä mainituille alustaville tilatarpeille on seuraavanlainen (nettopinta-ala 1 X 1,3):

VAMK	4.375 rakennuspinta-ala neliömetriä
Novia	5.625
VAMK:in ja Novian yhteiset tilat	2.580
Toiminta joka suoranaisesti tukee opetusta	900-1.100
Julkismuotoinen toiminta	1.000-1.200
Toimijat tutkimus- ja kehitystyössä	300-400
Yksityiset toimijat	500-700
Yhteensä	15.280-15.980 rakennuspinta-ala neliömetriä

Yvonne Hilli/Hasse Stagnäs